The Amazing Spider-Man 2 (2014)

Arvostelu julkaistu alunperin videomuodossa 13.12.2021

The Amazing Spider-Man 2
2014
Ohjannut: Marc Webb
Kirjoittanut: Alex Kurtzman, Roberto Orci, Jeff Pinkner

Spider-Man on jälleen New Yorkin suosiossa. Siviilissä Peter Parker myös deittailee upean Gwen Stacyn kanssa. Valitettavasti kuitenkin Gwenin kuollut isä kummittelee Peterin muistoissa, sillä tämä oli laittanut Peterin vannomaan että pysyy erossa Gwenistä. Samaan aikaan onnettomuus Oscorpilla antaa Spider-Man fanaatikko Max Dillonille vaikeasti hallittavat sähkövoimat. Oscorpin perijä ja Peterin vanha ystävä Harry Osborn palaa myös kaupunkiin todistamaansa isänsä kuolemaa. Hänelle on myös periytynyt tältä vakava sairaus. Mutta kenties Spider-Manin veri voi pelastaa hänet?

Keväällä 2014 olin Espanjan Bilbaossa vaihto-opiskelijana. Kyseisessä kaupungissa näytettiin elokuvat vain espanjankielisellä dubilla joten missasin suuresti odottamani The Amazing Spider-Man 2:n teattereissa. Myöhemmin katsoin sen kavereiden kanssa, mutta siitä unohdin pian kaiken. Varsinkin kun uutiset Sonyn ja Marvel Studiosin yhteistyöstä veivät kaiken huomion. Nyt päätin vihdoin palata myös Amazing Spider-Man 2:n pariin ja… ois kyllä saanut jäädä katsomatta tämä kilo paskaa.

Hetken aikaa elokuvaa katsellessa olen optimistinen. Tuntuu että Marc Webb on toiseen elokuvaansa tuonut hitusen Raimin elokuvista tuttua piirrosmaisuutta ja värikkyyttä. Toki alussa nähdyt Aleksei Sytsevich ja Max Dillon menevät jo vähän turhankin pitkälle karikatyyrimäisyydessään, mutta se on silti virkistävää viime elokuvan synkistelyn jälkeen. Sääli vain että tämä ilo katoaa elokuvasta todella nopeasti.

Melkeinpä heti elokuvan alussa näemme Peterin eroavan Gwenistä. Ymmärrän sinänsä että viime elokuvan lopun kuolema kummittelee Peterin mielessä, mutta asetelma ei elokuvassa toimi. Viime elokuva päätyi vihjaukseen siitä, että nuoripari päätyisi takaisin yhteen. Siksi tämä ero heti jatko-osan alussa tuntuu hätäiseltä tavalta hypätä ajassa taaksepäin. Vaikka Andrew Garfield ja Emma Stone vahvistavat kemiallaan näitä kohtauksia, ei se riitä kerronnan kökköyttä pelastamaan.

Tästä eteen päin elokuvan alamäki vain jatkuu. Peter totta kai kokee eron Gwenistä vaikeaksi, kuten voidaan olettaa. Mutta elokuva menee aivan liian pitkälle, kun laittaa hänet stalkkaamaan eksäänsä katoilta. Tämän näkeminen vuonna 2014 julkaistussa elokuvassa on todella puistattavaa. Eikä Peter edes saa tästä mitään rangaistusta, vaan Gwenin reaktio enemmänkin implikoi että kyseessä olisi suloinen tai romanttinen teko. Tälläinen vanhentuneiden kerrontametodien toisto vaivaa elokuvaa muutenkin pahasti.

Gwen Stacyn kuolema on ikoninen hetki sarjakuvissa. Mutta sen merkittävyys on hyvin vahvasti sidoksissa aikaan jolloin se julkaistiin. Tuolloin oli todella harvinaista että nuorille suunnatuissa sarjakuvissa tapahtui jotain näin synkkää, että vakiohahmo tapettiin sarjasta. Myöskään Gwen ei ollut erityisen suosittu lukijoiden keskuudessa, jotka suosivat paljon enemmän Mary Janea. Nykyään sankarin naisystävän taposta on tullut jo niin suuri ja vihattu klisee, että se on englanninkielessä saanut nimenkin. Fridging eli vapaasti käännettynä pakastus kuvaa tekoa jossa naishahmo tapetaan pois mieshahmojen tunteiden kuvausta varten. Ja juuri sen The Amazing Spider-Man 2 tekee hahmolle jota ensimmäisen leffan fanit rakastivat.

Elokuva yrittää kyllä parhaansa mukaan pitää Gwenin itsenäisyyden ja oman agendan hengissä. Näemme miten hän itsepäisesti jälleen tutkii Oscorpia ja lähtee Spider-Manin perässä taistelemaam Electroa vastaan. "Tämä on minun päätökseni", Gwen korostaa. Ymmärrän mitä elokuvan kirjoittajat ajavat takaa, mutta se epäonnistuu täydellisesti. Nimittäin laittamalla Peterin koko ajan vastustamaan Gwenin mukana oloa ja sitten tappamalla tämän elokuvan viestiksi tulee, että nainen joka ei kuuntele poikaystäväänsä kuolee. Tämä on todella kuvottava veto aikuisilta ihmisiltä 2010-luvulla.

Ja vaikka Gwenin kuolema on ihan dramaattisesti kuvattu, ei se lopulta jätä muutenkaan elokuvaan vahvaa jälkeä. Näemme lyhyen montaasin Peteristä suremassa, kunnes hän siirtyy eteenpäin ja kohtaa elokuvan alussa nähdyn Aleksein joka on nyt saanut todella huonosti suunnitellun Rhino-puvun. Kohtaus jonka on tarkoitus palauttaa toivo katsojille, tuntuu vain kiirehdityltä, kiusalliselta pierulta. 

Elokuvan design-valinnat muutenkin tuntuvat epäonnistuneen. Ideat niiden takana ovat ihan potentiaaliset, mutta toteutus ontuu. Rhinon puku on kömpelön ja tylsän näkoinen mekaaninen sotku. Electron sininen iho voisi teoriassa näyttää hyvältä, mutta käytännössä sen läpikuultava tekstuuri onnistuu saamaan Jamie Foxxin ihon näyttämään oudon kuplamaiselta ja pehmeältä. Goblinissa taas on jotain ihan mielenkiintoista meneillään, mutta sekin tuntuu jääneen vähän puolitiehen. Elokuvan tekijät eivät tuntuneet uskaltavan mennä syvemmälle hahmon petomaisuuteen.

Pahisten tarinat ovat myös varsin heikkoja. Rhino nyt on elokuvassa lähinnä cameona, mutta Electron ja Goblinin tarinat olisivat kai voineet toimiakin. Electro eli Max Dillon on elokuvan alussa yli-innokas Spider-Man fani ja hylkiö jota kukaan ei tunnu huomaavan. Itse koen myös että Jamie Foxx tekee hyvää työtä esittäessään tätä kummaa nörttimiestä. Mutta tämän kääntyminen pahuuteen on jotenkin todella kiusallisesti toteutettu. Tapa jolla hän suuttuu Spider-Manille siitä että tämä "varasti" Electron parrasvalot hetkeksi on heikosti pohjustettu. Toki hahmo on koko ajan ollut ns. reunalla, mutta silti katsojana olettaisin hänen pystyvän pitämään päänsä hiukan pidempään. Mutta Amazing Spider-Man 2:lla on totta kai kiire kertoa muitakin tarinoita samaan aikaan.

Dane DeHaan esittää Harry Osbornia josta tulee elokuvan lopussa Green Goblin. Hänen tarinassaan hän pelkää isältään perimäänsä sairautta joka vaikuttaa parantumattomalta. Kuulemma Peterin isän kehittämä hämähäkki-ihmishybridi voisi hänet pelastaa. Tästä lähtökohdasta tulee jos jonkinlaista turhauttavaa asiaa elokuvaan.

Ensinnäkin se että Peter ei suostu antamaan Harrylle Spider-Manin verta tuntuu hyvin oudolle. Ymmärrän että hän ei itsekään tiedä mitä veri Harrylle tekisi, mutta kyse on hänen ystävänsä hengestä. Luulisi että Peterkin tieteellisesit fiksuna voisi tarjota ystävälleen verta, vaikkapa sillä ehdolla että Harry rahoittaisi tämän veren tutkimusta ensin sen turvallisuuden varmistamaksi. Mutta ei, elokuva pitää Peterin itsekkäänä pelkurina, joka ei ilmeisesti koskaan oppinut Spider-Manin tärkeintä opetusta voimaa seuraavasta vastuusta.

Spider-Manille oleellista on myös ollut aina se, että hänen kasvot peittävä maskinsa symboloi sitä miten kuka tahansa voi olla sen takana. Tämä on myöhemmin kuvattu upealla tavalla parhaassa Spider-Man elokuvassa, Into the Spider-Versessä. Mutta The Amazing Spider-Man 2:n tekijät päättivät kusta tämänkin periaatteen päälle. Elokuvassa nimittäin selviää, että Peterin isä yhdisti hämähäkkeihin omaa dna'taan jolloin Peter Parker on ainut ihminen maailmassa jota tämän hämähäkin purema ei pilaa. Tarina siitä miten kenestä tahansa voi tulla sankari on nyt muutettu typeräksi valitun erikoislapsen tarinaksi. "Voiko sinusta tulla sankari? No ei vitussa, sun faijas oli perseestä", sanoo The Amazing Spider-Man 2.

Lisäksi. Elokuvassa Norman Osborn on jo varsin iäkäs kuollessaan sairauteensa. Hän jopa sanoo että hänen tautinsa alkoi 16-vuotiaana tärinöillä, kuten Harrynkin. Toisin sanoen Harryn tikittävä pommi, ei ole ollenkaan niin kiireinen kuin elokuva ja hahmo luulee. Kaiken järjen mukaan hän voisi käyttää suuria varojaan tutkimusten rahoittamiseen ja varsin pitkän hyvän elämän elämiseen. Koko elokuvan suurin konflikti tuntuu näin teennäiseltä ja turhalta.

Lisäksi elokuvaa vaivaa hävyttömän huonot musiikkivalinnat. Harvoin kiinnitän huomiota lyriikoihin, mutta nyt kun ne sattuivat olemaan tekstitettyjä, aiheutti biisit todella paljon tuskaa. Erityisesti elektroninen ininä jossa Electro valittaa häntä vastaan tehdyistä rikkeistä tuntui pitävän katsojia täysinä idiootteina. Elokuvan musiikit eivät tunnu luottavan sen muihin aspekteihin ollenkaan.

Kaiken kaikkiaan. The Amazing Spider-Man 2. Vittu mitä paskaa.

Täysi vastakohta tästä elokuvasta on teidän POSITIIVISET ja ROHKAISEVAT kommenttinne. Onko ihmiset löytäneet hyviä puolia tästä rainasta? Rakkautta ja Kunnioitusta kaikille!