Ennio (2021)

Ennio 2021 Ohjannut ja kirjoittanut: Giuseppe Tornatore

Ruokapalkalla työskentelevästä trumpetinsoittajasta maailmankuuluksi elokuvamusiikin mestariksi. Ennio Morriconen ura on ollut pitkä ja merkittävä. Hänen etunimeään kantavassa dokumentissa käydään läpi miehen koko ura lapsuudesta nykypäivään, läpi lukemattomien ikonisten elokuvien.

Vaikka musiikki onkin elokuva-alalla yksi heikkouksiani, olen minäkin kuullut Ennio Morriconen nimen usein. Hänen sävellyksensä Hyvät, pahat ja rumat -elokuvalle määrittivät sitä miltä westernien pitää kuulostaa ennen kuin olin yhtäkään niistä nähnyt. Lisäksi hänen musiikkinsa oli siellä täällä tehnyt vaikutuksen minuun ilman että olin edes tietoinen asiasta. Ja koska maailmalla kyseessä on yksi legendaarisimmista elokuvamusiikin tekijöistä, tartuin suurella mielenkiinnolla tilaisuuteen katsoa miehestä kertovan dokumentin.

Ennio on todella kattava elokuva. Kuten juoniselosteessa sanoin, se kattaa Morriconen koko uran pikkupojasta tähän päivään. Elokuva siis todella kertoo aiheestaan niin paljon kuin vain kykenee. Asia on hiukan kaksipiippuinen. Toisaalta tietoa tulee niin paljon, että kaiken sen sisäistäminen voi olla hankalaa. Mutta samaan aikaan aiheesta kiinnostuneelle on kyseessä melkoinen aarreaitta.

Elokuvan kenties suurin saavutus on sen immersiivisyys. Kestoa sillä on reilut kaksi ja puoli tuntia, mutta tämä tuntuu lähinnä heikoissa jaloissani. Dokumentin maailmaan uppoaa nimittäin melkoisen nopeasti. Koska siinä tulee taukoamatta esiin uutta asiaa, pitää se katsojan huomion jatkuvasti itsessään. Tuntuu että jos sen aikana keskittyminen herpaantuisi, menettäisi heti jotain mielenkiintoista tietoa.

Ennio on tyylillisesti varsin perinteinen dokumentti. Siinä Morricone itse, sekä muut musiikki- ja elokuva-alan ihmiset kertovat miehen tarinaa "puhuvina päinä" haastatteluissa. Välillä nähdään myös vanhoja valokuvia, videokuvaa tai pätkiä elokuvista joihin Morricone sävelsi musiikit. Haastateltavien into kuitenkin on todella mukaansa tempaavaa. He kaikki tuntuvat ihailevan elokuvan päähahmoa ja iloitsevan mukaan pääsystä. 

Myös Morricone itse osoittautuu kiinnostavaksi hahmoksi. Heti aluksi opimme että hänestä tuli muusikko isänsä painostuksesta, ja että mies itse haaveili lääkärinurasta. Tämä nurinkurinen asetelma on hyvä tapa herättää katsojan huomio saman tien. Sen kautta pääsemme sitten oppimaan säveltäjämestarin mielenmaisemasta pala kerrallaan. Vaikka en sävellyksestä ymmärrä mitään, oli aina hienoa kuulla hänen intohimoisesti puhuvan työstään. Opimme miten hän mullisti omalla tavallaan koko elokuva-alan äänimaailman, jatkuvasti kehittyen ja kokeillen uutta.

Totta kai elokuvassa kuullaan jatkuvasti Morriconen musiikkia. Ja sitä katsoessa totta kai huomaa että kyseessä on juuri niin upea ura kuin sanotaan. Musiikkia arvostaa ihan uudella tavalla kun kuulee sen tekijän ja fanien kertovan mikä siinä on niin erityistä. Yhdistettynä tarinoihin sävellysten synnystä huomasin kuinka uteliaisuuteni kasvoi kasvamistaan. Elokuvan jälkeen halusin nähdä lisää elokuvia joihin Morricone on säveltänyt musiikkia.

Erityisen mielenkiintoista oli huomata miten laajemmin musiikkialalla aluksi suhtauduttiin Morriconen työhön. Miestä hävetti tehdä musiikkia elokuviin. Sitä ei pidetty vanhan koulukunnan muusikoiden parissa oikeana taiteena ollenkaan. Oli kiehtovaa kuulla perspektiivistä, joka on kokonaan omani vastainen. Se sai myös iloitsemaan entisestään siitä, että Ennio Morriconen työ on saanut ansaitsemansa kiitoksen.

Kaiken kaikkiaan Ennio on miehen musiikin faneille pakko nähdä. Sen kertoma tarina on kiehtova, vaikkei teknisesti mullistakaan maailmaa. Elokuvan pitkä kesto kyllä tuntuu, muttei kuitenkaan koskaan liiaksi. Vahva suositus elokuvamusiikin ystäville.

Mua taas saa suosia POSITIIVISILLA ja ROHKAISEVILLA kommenteilla. Kerro mitkä ovat teidän suosikki sävellyksiänne Morriconelta. Paina myös peukkua, tilaa-nappia ja kelloa. Rakkautta ja Kunnioitusta kaikille!