First Cow (2019)

Arvostelu julkaistu alunperin videona 2.3.2022

First Cow

2019

Ohjannut: Kelly Reichardt

Kirjoittanut: Jonathan Raymond, Kelly Reichardt

1820-luvun Oregonissa matkustava kokki Cookie kohtaa kiinalaisen King-Lu nimisen miehen. Mies on venäläisten jahtaama murhasta. Cookie päättää auttaa Lun pakoon piilottamalla hänet joukkoon. Kaksi erkanee mutta tapaa jälkeen pienessä kylässä. Cookie tulee Lunin taloon asumaan, jossa kaksikko unelmoi hotellin ja leipomon avaamisesta San Franciscossa. Rahaa heillä ei ole, mutta kylän päämiehen omistama lehmä tarjoaa siihen tilaisuuden. Lehmästä varastetulla maidolla saa tehtyä herkullisia kakkuja joita myydä.

First Cow on elokuva jota en odottanut näkeväni Suomen teattereissa. Harva siitä on täällä kuullut, mutta pari vuotta sitten monet Yhdysvaltalaiset kriitikot hehkuttivat elokuvaa. Kun itsekin olen huomannut alkavani nauttia kiinnostavista, hitaammista kertomuksista, olin utelias näkemään elokuvan. Ja kas! Nyt se tulikin Niagaran pressinäytökseen ja ryntäsin sitä ilolla katsomaan. Tämä kannatti sillä elokuva oli todella suuri nautinto.

Kun puhutaan aikuisille tarkoitetuista elokuvista, monien mieli siirtyy harmittavan usein vain ronskiin väkivallan ja seksin kuvaukseen. First Cow on oikeasti mielestäni aikuiseen makuun tehty elokuva. Ei sen takia että se olisi lapsille sopimaton, vaan koska se ei selvästi ole millään tavalla lapsia kiehtova. Kyseessä on hyvin simppelin oloinen, hitaasti etenevä draama ystävyydestä. Se vaatii katsojaltaan kärsivällistä ja rauhallista otetta, sillä kohtausten annetaan viipyä paikallaan melko pitkään. Parhaillaan tämä tekee elokuvasta todella miellyttävää katsottavaa ja kannustaa katsojaa oikeasti keskittymään näkemäänsä.

Elokuvan kuvauksesta vastasi Christopher Blauvelt, joka ohjaaja Kelly Reichardtin kanssa onnistuu erinomaisesti. First Cowlla on vanhanaikainen laatikkomainen kuvasuhde, jonka sisään sitten saadaan todella miellyttäviä sommitelmia. Tiukka rajaus antaa omalla tavallaan vahvemman huomion kaikille yksityiskohdille, tukien elokuvan intiimiä tarinaa. Katsojalla ei ole tilaa antaa katseensa karata siitä mitä hänelle milloinkin näytetään.

1820-luvun Oregon on kaapattu ruudulle todella viehättävästi. Vaikka kyseessä oli varmasti nykyistä huomattavasti karumpaa aikaa, saa First Cow sen näyttävään sopivan maanläheiselle. Kurjuus ei tunnu liioitellulta. Luontokuvaus on erittäin todentuntuista ja hahmojen vaatetus, sekä aikaan sopiva arkkitehtuuri - tai usein sen puute - auttavat luomaan todella immersiivisen maailman. Elokuvaan haluaa vain sukeltaa sisään ja nauttia sen ilmapiiristä rauhassa. Ja tätä totta kai tukee sen verkkainen tahtikin.

Lun (Orion Lee) ja Cookie (John Magaro)

Elokuvan päähenkilöitä, Cookieta ja Lunia, esittävät John Magaro ja Orion Lee. Molemmat onnistuvat rooleissaan erittäin hyvin. Elokuvan realistinen ja rauhanomainen tyyli näkyy myös heidän roolisuorituksistaan. Minkäänlaista ylimääräistä huutamista ei ole ja naurukin usein hyvin kevyttä. Kaksikon kanssa kuitenkin vietetään niin paljon aikaa, että heidän maailmaansa vain uppoaa. Huomaamatta heidän välinen ystävyytensä vain tulee tärkeäksi katsojalle ja heitä alkaa kannustamaan.

Cookie ja Lun tosiaan varastavat kylän rikkaalta mieheltä maitoa, lypsämällä tämän lehmää öisin salaa. Itse en hetkeksikään voinut tuomita kaksikkoa. Elokuva tekee niin vahvan työn heti alussa esitellessään miten kumpikin heistä on altavastaaja tässä maailmassa ja sen miten vaikeaksi elämässä edistyminen on tehty. Kaverusten keskusteluissa tulee pian esille se kuinka saadakseen mitään aikaan tarvitsisi olla jo alusta asti suuri määrä rahaa jolla päästä alkuun. Joten on täysin ymmärrettävää että he joutuvat turvautumaan rikollisiin keinoihin tässä asiassa.

Mielenkiintoinen aspekti kaksikon suhteessa on jokin mikä ei itseasiassa koskaan tule esille. Nimittäin Cookie on heistä se joka lypsää lehmää, sekä leipoo heidän myymänsä pullat. Väkisinkin aloin välillä miettiä miksei tämä synnytä mitään jännitteitä tai saa Cookieta kyseenalaistamaan Lunin panostusta operaatioon. Mutta kun ymmärtää että kyse on todellisesta ystävyydestä, kaksikosta joka löysi toisensa tästä karusta maailmasta, ymmärtää ettei sellaisilla pikkuasioilla ole väliä. He jakavat voittonsa koska välittävät toisistaan ja yhteisestä unelmastaan.

En tiedä onko tarkoituksen mukaista, mutta kuulin joskus että lehmät muodostavat keskenään erittäin vahvoja ja pitkäkestoisia ystävyyssuhteita. Tämän takia elokuvan keskiössä oleva lehmä tuntuu oivalta idealta tarinan teemaan. Myös Cookien ja Lunin ystävyydessä on jotain todella voimakasta. Sitä korostaa myös elokuvan alussa oleva runon pätkä: "linnulla on pesä, hämähäkillä verkko ja ihmisellä on ystävyys." Mielestäni tämä saa elokuvan viestin ystävyyden voimasta ja tärkeysestä loistamaan erinomaisella tavalla. Ystävänsä seurassa ihminen on elokuvan mukaan luonnollisimmassa tilassaan. 

Mielenkiintoinen on myös Amerikan alkuperäiskansojen rooli elokuvassa. En tunne maan historiaa tarpeeksi hyvin, mutta tässä elokuvassa he tuntuvat tulevan hyvin toimeen maahansa saapuneiden ihmisien kanssa. Mutta kenties pinnan alla on jotain vihaisempaa tekeillä. Elokuvan loppupuolella päähenkilöt saavat nimittäin apua alkuperäiskansan jäseniltä. En voinut olla ajattelematta, josko nämä olisivat nähneet Cookien ja Lunin olevan heidän tavallaan altavastaajia suurempien voimien edessä? Valinta tuntui kuitenkin sen verran vahvalta elokuvantekijöiltä, että jotain merkitystä sillä luulisi olevan.

Mieleeni jäi vahvasti myös kohtaus, jossa mies jonka lehmää Cooke ja Lun lypsävät puhuu rikoksista rankaisemisesta. Keskustelu tapahtuu päähenkilöiden sitä kuulematta, mutta tuntuu katsojalle merkittävältä. Mies sanoo uskovansa todella voimakkaisiin, jopa kuolemaan johtaviin rangaistuksiin. Tämä luo mielestäni sopivalla tavalla jännitystä elokuvaan. Seuraavan kerran kun ystävykset menevät varkaisiin, onkin kohtauksessa todella isot panokset. Yhtäkkiä näiden hassu pikkurike tuntuunin hengen vaaralliselta.

Kaiken kaikkiaan olen todella iloinen siitä, että First Cow saatiin Suomen teattereihin. Kyseessä on todella miellyttävä, rauhallinen pikku elokuva ystävyydestä. Se on kuvattu todella tehokkaasti ja palkitsee kärsivällisen katsojansa. Mikäli sitä näytetään paikallisissa teattereissanne, niin kannustan vahvasti sen vilkaisemaan.

Kannustan myös jättämään minulle POSITIIVIISA ja ROHKAISEVIA kommentteja. Oletko koskaan aiemmin kuullutkaan tästä elokuvasta? Juotko maitoa? Rakkautta ja Kunnioitusta kaikille!