Spider-Man: Far From Home (2019)

Arvostelu julkaistu alunperin videomuodossa 15.12.2021

Spider-Man: Far From Home
2019
Ohjannut: Jon Watts
Kirjoittanut: Chris McKenna, Erik Sommers

Peter Parker lähtee luokkaretkelle kiertämään Eurooppaa. Hänen tavoitteenaan on päästä Pariisiin Eiffel-tornin huipulle kertomaan tunteensa MJ'lle. Mutta sattumalta hän törmäö Venetsiassa pelottaviin uusiin vihollisiin Elementaaleihin. Nick Fury ja uusi sankari nimeltä Mysterio haluavat Spider-Manin apuun hirviöitä vastaan. Saako Hämähäkkimies koskaan tarvitsemaansa lomaa?

Marvelin ja Sonyn yhteistyö pääsi täyteen vauhtiinsa Spider-Man: Homecoming -elokuvan myötä. Hollandin esittämä versio Peter Parkerista tämän jälkeen ilahdutti vielä kahdessa Avengers -elokuvassa, joiden jälkeen odotettiinkin jo jatko-osaa Homecomingille. Samalla nähtäisiin vilaus siitä miltä MCU nyt näyttää Avengers: Endgame elokuvan jälkeen. Ja oli suuri ilo todeta kesällä 2019 että kyllä tämä kahden studion yhteinen diili kannatti. Myös Spider-Man: Far From Home on erinomainen elämys.

Elokuva jatkaa mainiolla tavalla siitä mihin Endgame jätti Peterin tarinan. Maailma pelastui ja sankarimme palasi arkeen, mutta ilman rakasta mentoriaan Tony Starkia. Tonyn kuolema tuntuukin elokuvassa todella vahvasti. Alusta asti todistamme miten Peter näkee sankarinsa kaikkialle. Maailman pelastaneesta Avengeristä kun on tehty elokuvia ja muistomerkkejä ympäriinsä. Edes ulkomailla Peter ei saa rauhaa tältä.

Tom Holland palaa pääosaan ja pukee ylle usean uuden Spider-Man -puvun.

Iron Manin jättämän perinnön vastuu myös painaa Peteriä. Maailma odottaa Spider-Manista Iron Manille seuraajaa. Sankaria jonka tulisi olla vahva, älykäs ja vastuullinen. Luonnollisesti tämä on aivan liikaa nuorelle pojalle joka haluaa vain huilata hetken ja ehkä päästä pussaamaan ihastustaan. Far From Home kuvaa tämän paineen ja konfliktin todella taidokkaasti, joten katsojat ymmärtävät hyvin Peteriä kun tämä ojentaa perimänsä tekoälyn uudelle sankarille.

Sarjakuvia tai muuta Spider-Man -mediaa kuluttaneet totta kai tietävät epäillä Mysteriota saman tien. Onhan hän klassinen Hämis-pahis, joka tunnetaan petoksistaan ja illuusioistaan. Hahmoa esittää Jake Gyllenhaal joka onnistuu upealla tavalla vakuuttamaan katsojatkin karismallaan. Hetken aikaa katsojana alkaa ihan pohtia, josko elokuvan tekijät olisivatkin muuttaneet Mysterion hyvikseksi. Mutta sitten totuus paljastuu ja Gyllenhaal pääsee revittelemään kunnolla hahmollaan. Hän tuo Mysterioon pahiksena juuri sopivan verran vinksahdusta. Hän ei mene aivan Willem Dafoen Goblinin tasolle, mutta kuitenkin Spider-Man pahikselle sopivan leikitteleväksi.

MCU Mysterion tausta entisenä Tony Starkin työntekijänä on toki kerännyt myös kritiikkiä katsojilta. Monet kokevat yhteyden Iron Maniin vievän huomion Peterin tarinalta. Mutta itselleni yhteys toimii edelleen vallan mainiosti. Far From Home yhdistää tarinansa erittäin hauskalla tavalla yksityiskohtiin aiemmista elokuvista. Se myös muistuttaa hauskalla tavalla miten epätäydellinen ihminen Tony Stark oli sankaruudestaan huolimatta. 

Jake Gyllenhaal on elokuvan antagonisti Mysterio, alias Quentin Beck

Mysterion voimat perustuvat sarjakuvissa elokuvien erikoisefekteihin. Tämä toimii niissä ihan hyvin, mutta MCU:n maailmassa tämä olisi vaikea tehdä rikkomatta versimillatuudia. Sen lisäksi että erikoisefektit on modernissa filmiteollisuudessa väistyneet yhä enemmän visuaalisten efektien tieltä. Ohjaaja Jon Watts ja kirjoittajat Chris McKenna sekä Erik Sommers ovat löytäneet tähän oivan ratkaisun. Mysterion tekniikka perustuukin aiemmissa elokuvissa nähtyyn teknologiaan. Näin hahmon luomat illuusiot tuntuvat olemassa olevalle MCU:lle luontaisille, mutta silti säilyttäen lähdemateriaalinsa särmän.

Parhaimmillaan Mysterion voimat tulevat esiin elokuvan loppupuolella, kun hän kohtaa Spider-Manin Saksan Berliinissä. Pahis luo todella mielikuvituksekkaan illuusion jolla pelästyttää Peterin. Illuusiossa nähdään kaiken laista villiä kuvastoa jättimäisistä patsaista zombeihin ja muihin vaaroihin. Sen värit ovat todella vahvat ja mieleenpainuvat. Tämä kohtaus on täydellinen viittaus Mysterion illuusioihin sarjakuvissa ja samalla myös iskee loistavasti MCU:n Peterin epävarmuuksiin.

Peteriä esittävä Tom Holland on edelleen paras live-action Spider-Man tässäkin elokuvassa. Hän saa tällä kertaa tuoda todella paljon surua Peterin hahmoon. Hän kuvaa erinomaisella tavalla sitä kun kaiken tapahtuman ja omien virheiden paino alkaa murtaa poikaa. Tämä huipentuu juuri ennen kolmanteen näytökseen siirtymistä, kun Peter ja Happy puhuvat Tonyn kuolemasta.

Tämän kertaiset MCU-vahvistukset ovat Nick Fury (Samuel L. Jackson) sekä Maria Hill (Cobie Smulders)

Tuolloin tulee esiin myös opetus jonka Peter saa elokuvassa. Maailma odottaa uutta Iron Mania, mutta Tony Stark on kuollut, eikä kukaan voi ottaa hänen paikkaansa. Edes Tony itse ei epätäydellisyydessään kyennyt täyttämään omia saappaitaan. Niinpä Peterinkin paras keino eteenpäin on Iron Manin sijaan olla paras mahdollinen Spider-Man. Ensimmäisestä Iron Man -elokuvasta tutun AC/DC -biisin tahtiin saamme nähdä itsevarmuuden palaavan Peterille kun hän ryhtyy uuden puvun rakentamiseen.

Tony Starkin perimä tuo kyllä yhden merkittävän ongelman elokuvaan, jota en voi kieltää. Muun muassa kriitikko Witney Seibold on maininnut miten vastuutonta on Tonylta jättää super vaarallinen tekoäly teini-ikäiselle pojalle. En voi kieltää etteikö tämä olisi erittäin överi veto elokuvan tekijöiltä. Jossain määrin tämä saa leffan pahisten vihan tuntumaan täysin oikeutetulta. Sanoisin että elokuvan tapa kuvata asiaa huumorilla ja sen sijoittuminen muutenkin fantastiseen maailmaan riittää tasoittamaan tilannetta minulle. Mutta kenties dronet ja kyky lukea toveriensa yksityisä viestejä jotka Peter saa ovat vähän liikaa. Varsinkin kun tosielämässä droneja käytetään Yhdysvaltojen armeijan toimesta ihmisten tappamiseen ja joillakin ihmisillä on vaikeuksia ymmärtää ihmisten oikeutta yksityisyyteen. Nuorille suunnatussa elokuvassa tämä voi antaa hiukan kyseenalaisen viestin.

Supersankari draamaa tasapainottaa tätäkin elokuvaa huumori. Ensimmäisen MCU Spider-Man -elokuvan tavoin Far From Home kanavoi nauruja loistavista hahmoistaan. Jacob Batalon ja Zendaya palaavat Nedin ja MJ'n rooleihin ja tuovat oman humoristisen tyylinsä elokuvaan. Nedin uusi "aikuismaisuus" elokuvassa on todella hulvatonta, samoin kuin MJ'n synkkyys. Molemmat tavat naurattaa tuntuvat luonnollisilta hahmoille, jotka näyttelijät hallitsevat erinomaisesti. Huomasin saavani hekotella elokuvan aikana jatkuvasti kaiken maailman kommenteille.

Jacob Batalon ja Zendaya tekevät paluun, kuin myös suuremman roolin saanut Angourie Rice (Betty Brant)

Huumorin lisäksi myös toiminta on Far From Homessa varsin viihdyttävää. On aika uskomatonta, että vielä seitsemäs Spider-Man elokuva jaksaa ilahduttaa samoilla supervoimilla. Erityisesti Venetsiaan sijoittuvissa taisteluissa Peterin liikkeet on kuvattu nätin sulavasti. Hänen käyttämät seittinsä tuntuvat erittäin konkreettisilta, auttaen luomaan päätähuimaavaa menoa. Toki hänellä on vastassaan iso muodoton cg-hirviö, mutta silti se toimii minulle.

Nautin myös pienistä sivuhahmojen tarinoista mitä elokuvan taustalla tapahtuu. Esimerkiksi Happy Hogan deittailemassa May-tätiä, Flashin videostriimi ja äitiongelmat, sekä Peterin opettajien kommellukset. Nämä auttavat jälleen rikastuttamaan Spider-Manin maailmaa. Sarjakuvissakin hänellä on yhdet parhaimmista sivuhahmoista paperilla ja näillä pienillä asioilla saadaan samanlaista elämää valkokankaalle. Koskaan ei tiedä mitä näiden hahmojen elämässä tapahtuu samalla kun Spider-Man taistelee konnia vastaan.

Lopputekstien välissä Spider-Man -elokuvien fanit saavat iloisen yllätyksen. Vanha kunnon J.K. Simmons tekee paluun J. Jonah Jamesonina, tosin MCU:n versiona hahmosta. Vaikka lähtökohtaisesti kannatan uusien näyttelijöiden tuomista uuteen sarjaan, en voi sanoa etteikö tämä ilahduttaisi. Simmons on roolissaan aivan ikoninen ja MCU näyttäisi tuoneen hahmoon silti uuden twistin. Tällä kertaa aggressiivinen lehtimies näyttääkin olevan valeuutiskanavalla karjuva ankkuri. Tämä on hauska moderni päivitys hahmolle ja odotan innolla miten tämä tulee esiin tulevissa MCU-projekteissa.

Peterin ja MJ:n suhde kehittyy ystävyydestä suloiseksi pikkuromanssiksi

Samassa kohtauksessa paljastuu myös Peter Parkerin henkilöllisyys maailmalle. Tästä koituu varmasti omat haasteensa hahmolle. Sarjakuvissahan se johti jopa siihen että May-täti tuli ammutuksi Kingpinin alaisten toimesta. Näin synkäksi meno ei toivottavasti mene. Mutta jonkinlaista pakoilua näyttäisi seuraavassa Spider-Manissa olevan luvassa. Odotan innolla että näen, luultavasti samana päivänä kun tämän videon julkaisen.

Viimeiseksi elokuvassa paljastuu myös että sen aikana nähdyt Nick Fury ja Maria Hill ovatkin Captian Marvel -elokuvasta tutut skrullit Talos ja Soren. Fury itse nähdään avaruusessa johtamassa jonkinlaista skrullien armeijaa. Tämän voidaan nyt aikavarmasti olevan mainostusta tulevalle Secret Invasion -sarjalle. Se myös hauskalla tavalla selittää sen miksi leffan aikana Nick Fury tuntui välillä olevan aivan pihalla kaikesta. Maailman paras vakooja tuskin olisi tullut Mysterion huijaamaksi niin helpolla.

Kaiken kaikkiaan Spider-Man: Far From Home on erinomainen elämys. Se jatkaa upealla tavalla Peterin tarinaa näyttämällä miten hän käsittelee mentorinsa menetystä. Elokuva kuitenkin muistaa pitää hauskaa ja tarjoaa ovia nauruja että siistiä toimintaa.

Siistiä on myös se kun saan teiltä POSITIIVISTA ja ROHKAISEVAA palautetta. Kun olet painanut peukkua ja tilannut kanavan, kerro toki omat ajatuksesi leffasta. Rakkautta ja Kunnioitusta kaikille!