Maja lapsuuden reunalla (Petite Maman, 2021)

Maja lapsuuden reunalla Petite Maman, 2021 Ohjannut ja kirjoittanut: Céline Sciamma

Nellyn isoäiti on kuollut. Niinpä hän, isä ja äiti matkaavat tyhjentämään äidin lapsuuden kotia. Seuraavana aamuna Nellyn äiti on kuitenkin lähtenyt pois. Isän jatkaessa talon tyhjennystä, tyttö menee metsään leikkimään. Äitinsä lapsena rakentaman majan luota hän löytää ikäisensä tytön uudeksi leikkikaveriksi.

Vuonna 2019 Céline Sciamman "Nuoren naisen muotokuva" oli yksi sen vuoden parhaista elokuvista. Joten kun kuulin että häneltä oli uusi elokuva tulossa, heräsi uteliaisuuteni saman tien. Elokuva tuntui keräävän kehua, mutta en tutustunut arvosteluihin tarkemmin, sillä kuulin että elokuva toimii paremmin mitä vähemmän siitä tietää. En nyt tiedä allekirjoitanko täysin tuota ajatusta, mutta yksi asia on varma; Maja lapsuuden reunalla on erinomainen elokuva.

Aikana jona Batman-elokuvat hipovat kolmea tuntia, Sciamma näyttää miten pelkät 72 minuuttia riittävät ihan hyvin upeaan tarinan kerrontaan. Maja lapsuuden reunalla onnistuu maalaamaan ihanan kuvan käyttämällä aikansa todella tehokkaasti. Silti se ei tunnu hetkeksikään kiirehdityltä. Asiat esitetään juuri sopivalla tahdilla, niin että katsoja voi rauhassa rentoutua elokuvan ääressä.

Maja lapsuuden reunalla ei ole ehkä yhtä pysäyttävästi kuvattu kuin Nuoren naisen muotokuva, mutta Sciamma ja tämän kuvaaja Claire Mathon tietävät mitä tekevät. Elokuvan kuvaus nimittäin onnistuu imaisemaan katsojan sisäänsä salakavalalla voimalla. Sen sommitelmat auttavat katsojaa ymmärtämään sen pientä fantasia elementtiä, ilman että sitä tarvitsee selittää puhki. Kuvaus saa elokuvan tuntumaan luonnolliselta.

Luonnollisuutta elokuvaan tuo myös sen lapsitähti, Nellyä esittävä Joséphine Sanz. Hän on roolissa ihastuttava. Sanzin annetaan elokuvassa pitää hahmossan todentuntuista lapsen energiaa. Tavassa jolla hän leikkii ulkona tai kommunikoi vanhempiensa kanssa on kaapattuna se sama tunne kuin seuraisi oikeiden lasten leikkiä ulkona. Tämän viattomuuden ja uteliaisuuden annetaan rauhassa loistaa, ilman että aikuiset tuntuvat pakottamaan omaa agendaansa näille.

Nimensä ja ulkonäkönsä perusteella toista tyttöä, Marionia, esittävä tyttö taitaa olla Sanzin sisko. Gabrielle Sanz vastaa Josephine Sanzin Nellyyn samalla uskottavuudella, luoden kerrassaan ihastuttavan parivaljakon. Kaksikon puuhien seuraaminen on vain mielettömän hellyyttävää. Heidän kauttaan elokuva myös käsittelee lapsuutta ja vanhemmuutta aivan uudesta vinkkelistä.

Tämän toisen lapsen kautta Nelly nimittäin pääsee ymmärtämään vanhempiaan aivan uudella tavalla. Elokuva saa hänet kohtaamaan aikuisten inhimmillisyyden todella uniikilla ja intiimillä tavalla. Maja lapsuuden reunalla omalla tavallaan rakentaa sillan vanhempien ja lasten välisen kuilun päälle. On aspekteja mitä lapset eivät vanhemmissaan koskaan ajattele tai saa tietää, ja tämä elokuva kuvaa sitä todella kauniisti. Elokuvan lopussa Nellyn suhde äitiinsä on entistäkin lämpimämpi ja rakastavampi.

Maja lapsuuden reunalla on myös todella lohduttava elokuva. Vanhempien ja lasten voi olla hyvin vaikea avautua toisilleen elämän vaikeimmista tunteista. Ja joskus tämä johtaa siihen, että lapset pelkäävät satuttavansa vanhempiaan tietämättään. Maja lapsuuden reunalla antaa tähän todella vahvan vastauksen, tavalla joka tuntui todella miellyttävältä elokuvaa seuratessani.

Mielenkiintoinen asia elokuvan fantasiapuolessa on se miten vähän siihen lopulta kiinnitetään huomiota. Asia jonka voisi pistää lapsen mielikuvituksen piikkiin kuitenkin tapahtuu konkreettisesti, mutta se että tietääkö tästä kukaan muu kuin Nelly, jätetään avoimeksi. Arvostin elokuvan rohkeutta jättää asia selittämättä. Sciammaa ei selvästikään kiinnosta minkäänlainen maailmanrakennus vaan puhtaasti tarinansa ydinidean tarkastelu. Tämä myös auttaa tekemään elokuvasta niin suoraviivaisen ja immersiivisen kuin se oli.

Maja lapsuuden reunalla on aivan ihastuttava elokuva. Vaikka en keksi siitä sen enempää sanottavaa, tuntui se juurtuneen sydämeeni todella vahvasti. Aikana jona joka toinen elokuva tuntuu käsittelevän lapsia ja vanhemmuutta, tämä on uniikki teos joka ansaitsee paljon huomiota.

Huomiota ansaitsevat myös teidän POSITIIVISET ja ROHKAISEVAT kommenttinne. Kerro kiinnostaako tämä leffa sen jälkeen kun olet painanut peukkua, tilaa-nappia ja kelloa. Rakkautta ja Kunnioitusta kaikille!