The Worst Person in the World (Verdens verste menneske, 2021)

The Worst Person in the World Verdens verste menneske, 2021 Ohjannut: Joachim Trier Kirjoittanut: Eskil Vogt, Joachim Trier

Julie on kolmeakymmentä vuotta lähestyvä nuori nainen, joka on hiukan hukassa elämässään. Hän vaihtaa jatkuvasti alaa ja samalla miehiä. Lopulta hän päätyy naimisiin vanhemman Akselin kanssa. Aluksi tämä tuntuu loistavalta idealta, mutta pian ikäero alkaa painaa. Ja kun Julie törmä bileissä ihastuttavaan Eivindiin, ongelmat alkavat todella.

The Worst Person in the World on elokuva josta olen kuullut jatkuvasti viime vuodesta asti. Kaikki kriitikot rapakon takana tuntuivat pitävän sitä yhtenä vuoden parhaista elokuvista. Joten totta kai kiinnostus oli suuri kun tilaisuus nähdä elokuva tuli eteen. Vaikka ei olekaan järkeä siinä, että norjalaisella elokuvalla on Suomessa englanninkielinen nimi, on The Worst Person in the World loistava filmi.

Ensimmäinen asia joka itseäni elokuvassa ilahdutti hyvin pian, on se miten hyvin se kuvaa elämää nuorena aikuisena. Julie tuntuu olevan aivan yhtä hukassa kun minäkin. Arvostin todella paljon miten hänkään ei oikein tiennyt mitä elämältä haluaa, hypäten paikasta toiseen mielensä mukaan. Paine kasvaa "yhteiskunnalle hyödylliseksi veronmaksajaksi" tuntui olevan läsnä elokuvassa koko ajan, vaikkei siihen suoraan viitattukaan. Erityisesti Julien vanhempi miesystävä tuntui painostavan tätä usein tahtomattaan.

Elokuvan "maailman huonointa ihmistä" tarkoittava nimi on totta kai liioiteltu. Julie ei nimittäin ole millään tavalla paha elokuvassa, joskin hän tekee paljon kyseenalaisia valintoja. Mielestäni tämä enemmänkin kuvaa tunnetta jota me nuoret aikuiset kannamme kun asiat eivät mene nappiin. Sitä toivoisi voivansa rauhassa vain katsella maailmaa ja etsiä itseään, mutta yhteiskunnan paineet saavat tuntemaan syyllisyydestä kaikesta luppoajasta.

Kenties perspektiivini tästä elokuvasta muuttuu kun vanhenen. Ehkä kymmenen vuoden päästä pidänkin Julieta kohtuuttoman ailahtelevaisena. Mutta sekin omalla tavallaan tuntuu elokuvassa älykkäältä. Sen kaikilla tärkeillä hahmoilla on ymmärrettävä perspektiivi tilanteeseen kuin tilanteeseen, tarjoten samaistuttavaa kaikenikäisille katsojille. 

Arvostin todella paljon pieniä todentuntuisia hetkiä Julien elämän kuvauksessa. Esimerkiksi kun hänen isänsä ei tule hänen syntymäpäivilleen. Aluksi Julie itse voivottelee tätä miesystävälleen, mutta sitten kun Julien äiti valittaa samasta, Julie pyytää tätä lopettamaan. Tämä voi tuntua epäjohdonmukaiselta käytökseltä, mutta todellisuudessa se iskee johonkin aivan oikeaan. Itsekin koen olevani ainut ihminen jolla on oikeus kritisoida vanhempiani, enkä mielelläni kuule heiltä valitusta toisistaan.

Elokuvaa tähdittää erinomainen Renate Reinsve. Hän on Julien roolissa aivan äärettömän viehättävä. Reinsve tekee hahmosta ihastuttavan kaikissa hyvissä ja huonoissa puolissaan. Hän onnistuu tekemään performanssillaan elokuvan arjesta fantastisen elämyksen. Myös hänen kemiansa vastanäyttelijöidensä kanssa on todella tehokasta. Reinsve tuntuu tekevän Juliesta halutessaan kenen tahansa elämän suurimman rakkauden.

Kemiasta puheen ollen, elokuvasta jää erityisesti mieleen bilekohtaus jossa Julie tapaa Eivindin. Molemmat hahmoista ovat tuolloin parisuhteissa muiden ihmisten kanssa, mutta heidän väliset kipinänsä ovat vastustamattomia. Niinpä kaksikko viettää illan jutellen pettämisen rajoista. He eivät halua olla uskottomia, mutta haluavat kuitenkin olla intiimisti yhdessä. Tavat joilla he kiertävät konkreettisia luottamuksen sääntöjä ovat oikeastaan todella hauskaa seurattavaa. Paitsi tupakkaotos.

Tupakkaotoksella tarkoitan hetkeä, jossa Julie puhaltaa tupakkansa savua Eivindin suuhun. Periaatteessa otos on todella tyylikäs. Hidastettu, vahva sommitelma, jossa tupakan savu näyttää upean vahvalta. Mutta itse vain koin sen mielettömän luotaantyöntävältä. Lähtökohtaisesti en oikein siedä tupakointia, joten se siinä mielessä oli muutenkin heikoilla silmissäni. Mutta koin että tässä tapauksessa tupakoinnin potentiaalinen seksikkyys oli pilattu. 

Assosioin nimittäin itse tupakoinnin rentoutumiseen ja siksi se toimii paremmin seksin jälkeisenä toimena tai kasuaalin seksikkyyden kuvauksena. Nyt tätä haluttiin käyttää ikään kuin seksin korvikkeena. Siinä ei mielestäni ollut sen vaatimaa eläimellistä kiimaa. Ja näin ollen muuten tyylikäs otos tuntuikin minusta tavattoman kömpelöltä. Mutta täsmennän vielä: kyseessä on vain yksi pieni hetki joka jäi minua vaivaamaan.

Tyylikeinona elokuva on jaettu 12:sta lukuun, sekä prologiin ja epilogiin. Välillä kuullaan myös kertojan ääntä, aivan kuin meille luettaisi siis kirjaa Julien elämästä. Vaikka aluksi pelästyin luvattujen lukujen määrää, toimi kikka erinomaisesti. Tämä mekaaninen jaksotus auttoi jäsentämään elokuvaa todella miellyttävällä tavalla. Lukujen pituudet vaihtelivat, ottaen jokainen tarvitsemansa ajan. Näin elokuvan rytmi tuntui kuitenkin luonnolliselta. 

Lukujen vaihdokset antoivat kuitenkin tietynlaista juoksevuutta tarinaan. Koska ihmiselämä on pitkä ja monimutkainen, ei yksi elokuva riitä välttämättä kaiken sen kuvaamiseen. Jako lukuihin viesti toimivalla tavalla katsojalle, että nämä olivat ne tärkeät hetket Julien elämästä, ne jotka auttoivat hänet lopulta kasvamaan aikuiseksi.

Pidän myös siitä miten luonnolliselta elokuva saa kolmenkymmenen tienoilla olevan ihmisen elämän kaaoksen tuntumaan. The Worst Person in the World kannustaa tekemään virheitä ja sanoo niiden olevan jopa tärkeä osa kasvamiseen. Jotkut päätökset mitä Julie tekee, hän tietää huonoiksi, mutta ne silti ohjaavat hänet siksi ihmiseksi mikä hänen kuuluu olla. Tämä toi itselleni varsin paljon lohtua, kun tiesin että maailmalla muutkin ovat eksyksissä siinä määrin että aiheesta on tehty elokuviakin.

Lohtuun liittyen, elokuvan loppupuolella Julielle sanotaan jotain kaunista. En halua spoilata sitä, mutta itseeni se iski todella kovaa. Yhtäkkiä huomasin herkistyväni toden teolla, kun tajusin miten paljon itselleni merkitsisi kuulla jotain sellaista. Sanat tuntuivat kaikin puolin juuri oikeilta elokuvan tarinalle ja tämän sanomalle.

Kaiken kaikkiaan The Worst Person in the World on ihastuttava elokuva. Sen päätähti Renate Reinsve johtaa katsojan läpi nuoren aikuisen katastrofaalisen elämän tehokkaasti, sanoen samalla että kaikki kyllä kääntyy lopulta hyväksi. Todella voimakas elokuva.

Voimakkaita on myös teidän POSITIIVISET ja ROHKAISEVAT kommenttinne. Kuka teidän mielestä on maailman huonoin ihminen? Kerro painettuasi peukkua, tilaa-nappia ja kelloa. Rakkautta ja Kunnioitusta kaikille!