Daredevil: Born Again – jaksot 1x01-02
Daredevil: Born Again
1x01-02
Kirjoittanut: Dario Scardapane (01), Matt Corman & Chris Ord (02)
Ohjannut: Aaron Moorhead & Justin Benson (01), Michael Cuesta (02)
Daredevil ja Matt Murdock -hahmot loivat Bill Everett ja Stan Lee
Netflixin Marvel’s Daredevil -sarja, sekä sitä seurannut Marvel Cinematic Universen tytärmaailma olivat hetken aikaa kenties suosikki tapani seurata supersankareita. Tuolloin sarjojen synkkä ja maanläheinen tapa käsitellä sarjakuvista tuttuja sankareita tuntui aivan mahdottoman upealta ja hyvältä kontrastilta perinteiselle MCU:lle. Pettymys oli tottakai suuri kun yksi kerrallaan nämä kaikki sarjat lakkautettiin. Oletin että niiden taru olisi kokonaan päättynyt, kunnet Matt Murdock (Charlie Cox) ja Wilson Fisk (Vincent D’Onofrio) alkoikin ponnahdella esiin siellä täällä Marvel Studiosin elokuvissa ja tv-sarjoissa. Kun sitten hahmojen todellista paluuta merkitsevä Daredevil: Born Again -sarja julkistettiin, olin aivan tohkeissani.
Tätä saikin sitten odottaa pitkään. Kaikenlaiset tuotanto-ongelmat viivyttivät sarjan saapumista Disney Plus -palveluun, kuten esimerkiksi sarjan totaalinen uudelleen suunnittelu, sekä kirjoittajien lakko. Itse kuitenkin uskoin vakaasti siihen, että hitaasti hyvä tulee, eikä intoni juuri missään vaiheessa hiipunut. Nyt sitten koitti aika, kun sarjan alkaminen on aivan nurkan takana. Disney ystävällisesti antoi kriitikoille pääsyn käsiksi sarjaan viikko ennen ensimmäisten jaksojen julkaisua. Tässä arvostelussa keskityn kahteen ensimmäiseen jaksoon, ilman spoilereita tottakai.
Tarinassa lähdetään siitä mihin Netflixin Daredevil-sarja aikanaan jäi, mutta päädytään nopeasti aivan uusille urille. Matt Murdock on lopettanut Daredevil-sankarina toimimisen, jouduttuaan valtavan tragedian eteen kaksoiselämänsä seurauksena. Nyt hän työskentelee ison lakifirman partnerina, yhdessä asianajaja kollegansa Kirsten McDuffien (Nikki M. James) kanssa. New Yorkin kaduilla kun on muitakin omaa oikeuttaan jakavia, naamioituja taistelijoita. Mutta rikos silti rehottaa ja ainakin nuoren journalistin, BB Urichin (Genneya Walton), raporttien mukaan kadut kaipaavat heitä suojelevaa piruaan. Entinen gangsteripomo Wilson Fisk, alias Kingpin, on muuttunut mies, mutta rakkaus New Yorkin kaupunkia kohtaan on hänessä yhä vahvasti läsnä. Niinpä hän asettuu ehdolle kaupungin pormestarikisaan.
Heti alkuun Daredevil: Born Again toivottaa Netflix-sarjan fanit tervetulleiksi uuden sarjan pariin, tuomalla tutut kolme hahmoa ruudulle. Matt Murdock, hänen naisystävänsä Karen Page (Deborah Ann Woll) ja Foggy Nelson (Elden Henson) yhdessä ovat jälleen aivan yhtä ihastuttava näky kuin vuonna 2018. Charlie Cox, Deborah Ann Woll ja Elden Henson sujahtavat roolihahmoihinsa luontaisella sulavuudella, kuin eivät koskaan niitä olleet jättäneetkään. Dialogin puolella pitää kuitenkin myöntää, että ensimmäisen jakson käsikirjoittaja Dario Scardapane ei heti pääse loistamaan. Koska sarja on tarkoitettu aivan kaikenlaiselle yleisölle, pitää hahmojen tuoda esille suhteensa toisiinsa ja ammattiinsa tavalla, joka tuntuu hyvin kömpelöltä. Repliikeistä paistaa läpi se miten kolmikko kertoo toisilleen asioita mitä he jo tietävät, aivan kuin olisivat tietoisia ruudun takana heitä seuraavista katsojista.
Koska Daredevil: Born Again pyörii Disney Plussalla, ovat monet fanit tottakai olleet huolissaan siitä miten väkivaltainen sarja voikaan olla. Netflixin Daredevil oli kuitenkin isojen poikien sarja, jossa lyötiin tosi kovaa ja välillä roiskahti oikein vertakin ruudulle. Aivan kuten Echo-sarjan ja Deadpool & Wolverine -elokuvan kanssa, ei Born Again kaihda väkivaltaa ja tekee sen saman tien selväksi. Toiminta alkaa heti sarjan prologissa todella kunnianhimoisella yhdeksi otoksi naamioidulla taistelukohtauksella, jollaisista alkuperäinen sarja tuli kuuluisaksi. Tällä kertaa nähdään todella rankka paini Daredevilin ja tämän vihollisen välillä, joka jatkuu kerrostalossa olevan baarin edestä aina talon katolle asti. Kohtaus on upeasti ohjattu ja sen loppu on henkeäsalpaavan pysäyttävä. Daredevil: Born Again tekee kunniaa edeltäjälleen, mutta samalla myös näyttää ettei pelkää siirtyä omalle polulleen.
Kun tarina sitten pääsee kunnolla liikkeelle alkutekstien jälkeen on Matt Murdockin status quo muuttunut. Hän työskentelee uudessa firmassa ja on jättänyt supersankarin elämän taakseen. Syiden elaborointi vaatisi spoilausta, joten en sitä tässä tee. Oleellista on se, että katsoja on heti saatu kiinnostuneeksi siitä, mihin hahmo onkaan nyt matkalla. Mattin vahva oikeudentaju ja todellisuudessa väkivallasta nauttiva luonne aiheuttavat vaikeuksia hänen uudessa elämässään. On saman tien kiehtovaa nähdä kun sarja alkaa avaamaan hänen mielenmaisemaansa. Charlie Cox kantaa hahmoaan niin vakaalla voimalla ja magneettisella karismalla, että katsojan on mahdotonta kääntää katsettaan pois ruudulta. Samaan aikaan katsoja itsekin tuntee Mattin kokeman ristiriidan. Toisaalta hahmolle toivoo parasta ja toisaalta syy miksi sarjaa katsotaan on sen supersankaritoiminta.
Myös shorunnerina toimiva Dario Scardapane on myös selvästi lukenut Daredevil-sarjakuvansa ja sisäistänyt hahmoon lähes aina kuuluneen angstin ja kyvyn kiskoa tragedioita puoleensa. Hän, sekä toisen jakson kirjoittaneet Matt Corman ja Chris Ord selvästi ovat valmiita pistämään Matt Murdockin jälleen uuden helvetin läpi. Itse toki olisin valmis välillä näkemään myös pirteämpiä versioita Julkean Perkeleen seikkailuista, mutta en voi kieltääkään näiden angstisempien tarinoiden toimivuutta. Surullisessa ja vihaisessa Matt Murdockissa on jotain todella puoleensavetävää ja tämän koettelemusten seuraaminen parhaimmillaan toimii myös hyvänä tunteiden purkauksia katsojalle. Aivan kuten toisen jakson lopussa todistettava epätoivoinen huuto minkä jakson ohjannut Michael Cuesta on ruudulle taltioinut.
Inspiraatiota sarja on saanut ainakin The Trial of the Century, Devil’s Reign ja Dark Art -sarjakuvista. Viimeisimpään liittyvää Muse-hahmoa ei tosin vielä ensimmäisessa kahdessa jaksossa nähdä, vaikka hänen taiteeseensa kyllä tehdään viittauksia. Mutta heti alussa Devil’s Reign -sarjakuvan idea Wilson Fiskistä New Yorkin pormestarina käy toteen kun hahmo asettuu ehdokkaaksi vaaleihin. En ole lähdeteosta lukenut, mutta uteliaisuuteni sitä kohtaan oli herännyt jo aikaa sitten. Tarina tuo myös todella mielenkiintoisen kulman Born Again -sarjaan. Katsoja saa yhdessä Matt Murdockin kanssa pohtia miten vilpitön Wilson Fisk on hallussaan auttaa New Yorkia. Hän on toisaalta aina sanonut rakastavansa kaupunkiaan, mutta toisaalta hän on myös aina osoittanut tätä rakkautta väkivaltaisin ja itsekkäin keinoin. Myös Echo-sarjan lopussa hahmon kokema muutos oli sen verran epämääräinen, että on mahdotonta sanoa mihin tämä uudistunut Fisk todellisuudessa pyrkii.
Vincent D’Onofrio palaa Fiskin rooliin sarjaa varten, eikä kenenkään tarvitse yllättyä siitä, että hän on roolissa edelleen aivan timanttinen. Hänen paksu, karhea äänensä yhdistettynä traumojen kostuttamiin pieniin silmiin luo aivan huikean kokonaisuuden jälleen kerran. D’Onofrio tuo gangsteripomoon tulenarkaa herkkyyttä, joka saa katsojankin tuntemaan itsensä villipedon kanssa häkkiin joutuneeksi hiirulaiseksi. Kun Fisk sitten kohtaa kaikenlaista vastustusta sarjan ensimmäisten jaksojen aikana, miettii katsoja väkisinkin aina, onko tämä se hetki kun hän päästää todellisen luonteensa valloilleen.
Wilson Fisk ei toki ole mitään ilman puolisoaan Vanessaa. Muistan että jossain vaiheessa sarjan esituotantoa liikkui julkisuudessa uutisia siitä, että hahmon alkuperäinen näyttelijä olisi vaihdettu uuteen. Daredevil: Born Agania nyt katsellessa voi huokaista helpotuksesta, kun Ayelet Zurer astuu ruudulle. Jälleen kerran Zurer vastaa D’Onofrion performanssiin yhtä voimakkaalla itsevarmuudella, mitä tämäkin hänelle tarjoaa. Zurerin roolisuorituksen terävyys lävistää katsojat saman tien, tämän komentaessa jokaista hetkeään ruudulla.
Tarinan suhteen hahmon uudet tuulet ovat erittäin mielenkiintoiset. Wilson edelleen palvoo Vanessaa yhtä paljon kuin ennenkin, mutta tämän tunteet eivät enää ole yhtä voimakkaat. Mutta Scardapane tiimeineen ei myöskään sorru tekemään tästä nurkassa itkevää neulatyynyä misogynisteille, vaan vievät myös Vanessan todella kiehtovaan uuteen suuntaan.
Kolmas sarjakuvatarina jonka mainitsin, oli Brian Michael Bendiksen kirjoittamasta sarjakuvasta, jossa Matt Murdock pääty asianajajana puolustamaan White Tiger -nimistä supersankaria oikeudessa. Tähän tarinaan päästään käsiksi sarjan toisessa jaksossa. Kohtaamme heti alussa Hector Ayalan miehen joka New Yorkin metrossa pahoinpitelyn todistaessaan ryntää heti apuun. Tilanne eskaloituu ja Hector löytää itsensä syytettynä poliisin murhasta. Matt Murdock on pian paikalla tätä puolustamassa.
Olen lukenut The Trial of the Centuryn joskus vuosia sitten, enkä muista siitä enää yksityiskohtia. Oleellista on kuitenkin se, että se toimii erinomaisesti osana Scardapanen tv-sarjaa. Tilanteeseen johtava kohtaus on erinomaisesti kuvattu ja jättää katsojan järkyttyneeseen mielentilaan, mutta samaan aikaan vakuuttuneeksi Hectorin syyttömyydestä. Temaattisesti on myös loistava veto Scardapanelta yhdistää White Tigerin oikeudenkäynti Devil’s Reignin inspiroimaan tarinaan, sillä Wilson Fiskin yksi tärkeimpiä kantoja pormestarina on hänen inhonsa supersankareita tai oman käden oikeuden harjoittajia kohtaan. White Tiger -aliasta käyttävän sankarin tuomio poliisin surmaamisesta siis edistäisi myös Fiskin agendaa, sen lisäksi että katsojalle on mielenkiintoista nähdä Matt entisenä supersankarina puolustamassa miestä, joka toimii yhtenä hänen työnsä jatkajista.
Edesmennyt puertoricolainen näyttelijä Kamar de los Reyes esittää Marvel-sarjakuvien ensimmäistä merkittävää latinoa supersankaria Born Again -sarjassa. Ja itselleni aiemmin tuntemattoman näyttelijän menetys kirpaisee heti kun tämä pääsee ruudulle. De los Reyes osoittaa heti omanneensa aivan ihastuttavaa karismaa. Hänen roolisuorituksessaan on upeassa tasapainossa kovanaamaisuutta ja lämpöä, mikä saa katsojan heti hahmon puolelle. Jokainen hetki jona hänet kuvataan vankeudessa kärsineenä saa katsojan veren kiehumaan. Toki nopeaa kiintymistä hahmoon helpottaa myös se, että hänet heti ensimmäisessä kohtauksessaan kuvataan auttamassa pahoinpitelyn uhria. Joskus niin sanottu “kissan pelastaminen” todellakin vain toimii. Heti yhden jakson jälkeen toivon että sarja näyttää mahdollisimman paljon de los Reyesiä Hector Ayalan roolissa.
Yksi elementti millä Born Again erottaa itsensä Netflixin Daredevilistä on jaksojen aikana nähtävät The BB Report -pätkät. Kyseessä on uuden BB Urich -nimisen hahmon tekemät videoraportaasit New Yorkin kaduilta. Nämä on kuvattu todella tyylikkäästi, jotain vanhempia katuvideoita kanavoivalla tyypillä. Niissä on iskevyyttä, joka tuo minulle mieleen Spike Leen kaltaisen provokatiivisen ja suorasanaisen ohjaajan tyylin. Samalla ne myös auttavat tekemään Born Again -sarjasta entistä newyorkilaisemman. Kaupungin tavallisten ihmisten reaktiot Daredevilin katoamiseen tai Wilson Fiskin pormestaruuteen saavat tarinan maailman tuntumaan eläväisemmältä ja immersiivisemmältä. Joku voisi jopa väittää New Yorkin kaupungin olevan yksi sarjan päähenkilöistä!
Sarjakuvien fanit voivat muuten arvata BB Urich -hahmon taustan saman tien ja Netflixin Daredevil -sarjaan yhdistettynä syntyy tarinaan entisestään jännitettä. Sitten taas merkitseekö tämä yhtään mitään katsojille jotka eivät Netflixin sarjaa katsoneet, onkin kokonaan toinen kysymys. Roolin tekevällä Genneya Waltonilla tuntuu olevan nuoren journalistin ote erinomaisesti hallussaan, mutta sarjan kirjoittajien tehtävä on pitää huoli, että kaikki katsojat pääsevät samalle viivalle mahdollisten tulevaisuudessa odottavien konfliktien suhteen. Tällä hetkellä Wilson Fiskin ja BB Urichin tapaaminen ei välttämättä tarkoita isolle osalle yleisöstä yhtään mitään.
Kun Born Againia katsoo vain pari viikkoa Captain America: Brave New World -elokuvan jälkeen, arvostaa myös sarjan poliittisuutta ihan eri tavalla. Ensimmäisen jakson alussa käyty keskustelu hyvistä ja pahoista poliiseista saa toki pyörittelemään silmiään, mutta täyttä ACAB-energiaa nyt ei Disneyn alaiselta sarjalta voikaan odottaa. Mutta toisen jakson aikana saa katsoja yllättyä positiivisesti siitä miten Scardapane tiimeineen kuitenkin uskaltaa haastaa Yhdysvaltojen poliisivoimia. Siinä kuvatut kytät ovat kunnon paskiaisia ja omaa etuaan tavoittelevia mulkkuja. Toki tasapainon vuoksi nähdään myös yksi vanhempi päällikkö, jolla tuntuu olevan moraali jäljellä, mutta arvostan silti sitä miten pitkälle Born Again tuntuu menevän. Näkyipä yhdellä poliisilla kädessään Punisherin pääkallomerkki, joka saattaa tulevaisuudessa tarkoittaa vielä radikaalimpaa otetta sarjaan. Toki kyseessä on yhä Disney, joten kovin korkealle ei odotuksia voi laittaa. Mutta ainakin Fiskin populismi ja superankarien vastus on merkittävämpää politiikkaa kuin ei-mikään mitä presidentti Ross Brave New World -elokuvassa ajoi.
Daredevil: Born Again -sarjan ensimmäiset kaksi jaksoa ovat erinomainen paluu Julkean Perkeleen maailmaan. Charlie Cox ja Vincent D’Onofrio ovat edelleen aivan timanttisia rooleissaan, muiden näyttelijöiden pysyessä heidän tahdissaan erinomaisesti. Showrunner Dario Scardapane on löytänyt sarjakuvista inspiraatiota loistavalle kokonaisuudelle yhdistäessään eri lähteitä toisiinsa. Tunnelma sarjassa on Daredevilille ominaisen angstinen, tavalla joka kuitenkin välttää liialliseksi melodramaaksi venymisen. Toiminta on niin ikään kivenkovaa sekä kuvaukseltaan, että koreografialtaan. Sarjassa on myös sopivasti mahdollisuuksia voimakkaaseen poliittiseen kommentointiin, mitä MCU tällä hetkellä kovasti kaipaa.
Mitä sinä pidit näistä jaksoista? Entä mitkä Daredevilin seikkailut ovat olleet sinun aiempia suosikkejasi? Kerro mietteesi kommenttiosiossa. Myös kaikenlainen muu kommentointi on enemmän kuin tervetullutta! Ilahdun myös jos jaat arvosteluani eteenpäin. YouTubessa voit myös tukea kanavaani painamalla peukkua, tilaa-nappia ja kelloa. Somesta löydyn nimellä okuvakarju. Yhteistyöpyyntöjä ja palautetta voi myös lähettää osoitteeseen ossi.kuvakarju@gmail.com. Kuvakarju-kanava on osa leffamedia.fi -yhteisöä. Lisäksi teen Leffahullu-Niken ja Jenna-Jeejeen kanssa Marvel Podcast Suomea. Vapaus Palestiinalle ja kiitokset kaikesta hyvästä!

Kommentit
Lähetä kommentti